Juoksijan tuntomerkki

Mistä tunnet sä juoksijan? No esimerkiksi siitä, että juoksija suunnittelee jatkuvasti uusia kisoja ja tapahtumia mihin lähteä. Mulla ei ole edes kisakausi 2018 vielä ohi ja silti katse on vahvasti suuntautunut kohti kautta 2019. Itse asiassa, mulla on kaikessa tekemisessä katse kohti tulevaa ja välillä on hankala elää tässä ja nyt. Mun pää toimii sillä tavalla, että helposti keksin kymmenen eri vaihtoehtoa, että miten jokin asia saattaa mennä.

Olen jo ilmoittautunut Tukholma Maratonille 2019 ja mietinnässä ovat muut matkat, eli vitonen, kymppi ja puolimaraton. Vitosen kisoja on aika hankalasti, joten yksi jo perinteeksi muodostunut tapahtuma tulee olemaan Color Obstacle Rush. Tästä on itse asiassa jopa harkinnassa, että kiertäisin nuo kaikki Suomen Color Obstacle Rush-tapahtumat. Idea putkahti tänä vuonna päähäni ja muutama kaveri oli heti messissä. Pitää tuossa vuoden vaihteen jälkeen vähän tunnustella, että saadaanko joukkuetta kasaan jokaiselle paikkakunnalle vai kierränkö yksin. Jää nähtäväksi. Joka tapauksessa tämä on nyt niin hieno idea, että se on pakko toteuttaa!

Säilyin suhteellisen siistinä tämän vuoden Color Obstacle Rushissa.

Tänään keksin sitten, että voisin vetää niin sanotun virallisen vitosen Helsinki City 5:ssä. Pääsisi vihdoin kunnolla testaamaan, että mihin aikaan sen vitosen saa kiskottua. Nyt tiedän sen, että kymppi menee alle tuntiin, joten loogisesti ajateltuna vitosen pitäisi mennä reilusti alle puolen tunnin. Tuosta olisi pari viikkoa aikaa palautua maratonille. Vitonen on sen verran kevyt ja Color Obstacle Rushit ovat hupitapahtumia, että kyllä tuo onnistuu.

Kymppi aiheuttaa enempi pohdintoja. Helsinki10 oli ihan hauska tapahtuma tänä keväänä, joten se on jälleen yksi vaihtoehto. Toisaalta myös Midnight Run houkuttaa. Helsinki10:llä oli hyvä jänispalvelu, joten siellä voisi periaatteessa yrittää rikkoa ennätyksen, toisaalta Midnight Runilla on lähdöt tavoiteajan mukaan. Toisaalta, miten olisi molemmat? Kympin matka on mulle oikeastaan se ainoa matka, jolla haluan rikkoa ennätyksiä. Vitoset menevät käytännössä aina, puolimaratoneilla ja maratoneilla tavoite on päästä maaliin. Viimeksi sain kympin ajasta hippasen päälle 5 minuuttia pois. Valmentajani varoitteli jo, ettei välttämättä tuollaista parannusta tule toistamiseen. Toisaalta, se 55 minuutin alitus jäi niin pienestä kiinni, että jo 14 sekunnin parannus saisi minut riemuitsemaan.

Aika saatanallinen matka juostuna keskiviikon vk-treenissä

Puolimaraton, sellainen pitää ehdottomasti juosta vuonna 2019. Tänä vuonna en juokse tuota matkaa maanteillä, joten on sellainen tunne, että pitäisi palata niin sanotusti peruskisan ääreen. Mua kiinnostaa ihan älyttömästi juosta talvella puolimaraton ja maraton, ja tähän olisi nyt yksi ratkaisu: Star Wars Virtual Half Marathon. Milloinhan minä luin tästä kyseisestä tapahtumasta ensimmäisen kerran... Joka tapauksessa kiinnostus heräsi sen verran vahvasti, että voisin jopa toteuttaa. Kysessä on tosissaan virtuaalinen puolimaraton, jonka voi juosta oman kunnon mukaan joko yhteen putkeen tai osissa. Suoritusaikaa on kolme kuukautta, tammikuusta maaliskuuhun. Eli juuri sitä talvijuoksua. Tuon voisi kuitata jonkun pitkän pk-lenkin yhteydessä ilman sen kummempaa tavoiteaikaa. Mulla on haave (jälleen kerran) päästä juoksemaan runDisneyn puolimaraton ihan paikan päälle Disneylandiin, mutta se reissu tulee maksamaan aika paljon, joten tämä on nyt lähin kosketus siihen.

Virallinen puolimaraton täytyy ehdottomasti saada tuon hupijuoksun lisäksi kalenteriin. Sekä HCR että Helsinki Half Marathon ovat liian lähellä Tukholman maratonia, joten yksi vaihtoehto on juosta puolimaraton Tampereella. Juoksin vuonna 2014 Tampere Maratonin järjestämän puolimaratonin, mutta tuolla on myös Tampere Puolimaraton. Pitää seurailla, että miten nuo ajoittuvat. Vähän veikkaan, että omat suunnitelmani huomioon ottaen Tampere Maratonin yleensä elokuussa juostava kisa sopisi aikatauluuni paremmin.

Maraton on tosiaan Tukholmassa. Kuulemma kannattaa juosta sama kisa toistamiseen, niin näkee kehityksen paremmin. Tästähän olen tainnut kirjoittaakin jo aiemmin. Yksi iso tavoite tuonne on juosta Västerbron silta. Aivan järkyttävä nousu reitin loppupuolella. Kunnon koetus.

Reeniä, reeniä

Viimeinen tavoite vuodelle 2019 olisi se ensimmäinen ultrajuoksu. Valmentajani pyysi pohtimaan jo valmiiksi tuon vuoden syksylle jotain tapahtumaa, jossa voi juosta 50-60 km. Vähän olen miettinyt jotain 6 tunnin juoksutapahtumaa ja katsoisi miten pitkälle siinä pääsee. Voisi olla ihan hyvä vaihtoehto, jos mitään muuta ei löydy syksylle 2019. Toinen vaihtoehto on Tampereella juostava Wihan Kilometrit ja mennä 50 kilometrille sinne. Tässä on onneksi aikaa selvitellä noita ultrajuoksuja. Mitä olen vähän googlaillut suurin osa tuntuu olevan poluilla juostavia tapahtumia, enkä ole ainakaan vielä lämmennyt polkujuoksulle. Tai sitten juuri tuollaista, että annetaan tietty aikaraja, jonka ajan kierretään rataa ja katsotaan miten pitkälle pääsee. Sinällään tuo Wihan Kilometrit voisi sopia minulle hyvin, koska tuo juostaan kuitenkin kaupunkioloissa, vaikkakin kierretään tietyn pituista rataa.

Että ihan hyvältähän tuo juoksukausi 2019 alkaa näyttää. Fiksumpi varmaan keskittyisi siihen tämän kauden viimeiseen rutistukseen, eli KiipFit Trail Runiin ja vasta sitten miettisi tulevaa.